Täydellinen sekatyöläisyys ja koronavuoden uramietteitä

Lähitulevaisuuden uramietteet ovat olleet viime viikkoina ja kuukausina paljon mielessä. Ihan jo siitäkin syystä, että koko tämä koronahärdelli on pakostikin ajanut pohtimaan omaa uraansa monelta kantilta. Ei varmasti yllätä, ettei vuosi 2020 varsinaisesti ole ollut yrittäjille mikään lottovoitto, eikä edelleenkään olla varmoja aikoja lähelläkään. Toki myös opinnot ovat vaikuttaneet ajatuksiin siitä, mitä haluan tehdä pitkässä juoksussa, mutta lopullinen idea siitä muovautuu vielä luultavasti pitkään. Oikeilla jäljillä ollaan kuitenkin! Tällä hetkellä olenkin alustavasti tuumaillut sitä, miten voisin ”sitten joskus” mahdollisesti hyödyntää omaa yrittäjätaustaani tuleviin urahaaveisiin ja voisiko esimerkiksi blogijuttuja jotenkin yhdistää niihin esimerkiksi matkailumielessä (esim luontomatkailun suhteen jos mantsajutut etenevät). No mutta nyt puhutaan jo todella pitkän aikavälin suunnitelmista ja luultavasti homma muuttuu vielä moneen otteeseen. Nämä nyt olivat randomheittoja, joita tässä on käynyt mielessä 😀 Niistähän ne ideat usein lähtevät!

Yllättävää kyllä, mutta olen tässä viime aikoina alkanut nauttia työn suhteen juuri siitä, että saan tehdä vaihtelevasti eri juttuja. Vaikka tuloni kertyvät tällä hetkellä vähän eri lähteistä ja projekteista, en koe sitä huonona juttuna, ennemminkin päinvastoin. Työn vaihtelevuus tuo ainakin itselleni mielekkyyttä, koska päivät tai viikot eivät ole samanlaisia. Samalla myös vaihtuvat itse projektit, jolloin harvemmin pääsee kyllästymään tilanteessa, jossa homma on yhtä ja samaa jopa vuosia. Juurikin tämä seikka on se, joka minua on aikanaan alkanut pitkällä tähtäimellä tympiä esimerkiksi palkkatöissä. Että työ saattaa jossain vaiheessa muuttua sellaiseksi, joka on päivästä toiseen yhtä ja samaa – jopa vuosien ajan. Ei enää minulle, kiitos!

Olen todennut sietäväni kyllä jossain määrin rutiininomaisuutta (koska ah, ihana turvallinen arki työssäkin) ja myös niitä aina samana pysyviä asioita tai tehtäviä, mutta se, ettei työ enää haasta tai tarjoa sitä tietynlaista vaihtelua on pitkässä juoksussa itselleni no-no ja alkaa jossain vaiheessa tuntua turhauttavalta. Tai sitten taas ääripäänä aivan liian hektisesti poukkoilevat ääripään kokonaisuudet, jotka eivät pahimmillaan tarjoa tarpeeksi aikaa fokusoitua siihen yhden jutun keskittymiseen kerrallaan. Ääripäästä toiseen perehtyminen nolla-ajassa kun voi olla melkoinen mahdottomuus. Varsinkin jos on tyypillistä, että ehkä haalii joskus enemmänkin tehtävää kuin ehkä oikeasti ehtisi, kuten itselläni. Näiden seikkojen väliltä onkin löydettävä se jonkinlainen kultainen keskitie ja testaamalla se monesti selviää. Tai sitten yksinkertaisesti kantapään kautta 😀

Toisaalta työelämässä arvostetaan jo nyt yrittäjähenkisyyttä, monialaista osaamista ja jonkinlaista multiosaajuutta. Onko se sitten realistista odottaa työntekijöiltä yhä vain enemmän vai ei, en kuitenkaan usko näiden seikkojen arvostuksen kasvun ainakaan olevan vähenemään päin. Tässä sitten ehkä nouseekin tärkeäksi se, että yksilöllä pitäisi vapaa-ajan puolella olla kunnianhimoa kehittää osaamistaan, oppia uutta ja olla aktiivinen projekteissa, joita hyödyntää myös päivätyön puolella. Yrittäjänä tämä tietysti eroaa sillä, että työ- ja vapaa-ajan ero on ainakin usein melko hämärä. Monet vapaa-ajallani puuhastelemat projektit ovat automaattisesti niitä, jotka liittyvät yritystoimintaani ja toisaalta, jotka vievät sitä myös eteenpäin.

Alkuvuodesta ennen koronahommaa oli suunnitelmani ollut jo kauan keskittyä töiden suhteen tänä vuonna aiempaa enemmän mm. kotimaan matkailuun ja käsityöjuttujen kehittämiseen. Silloin alkuvuodesta hakiessani hetken mielijohteesta lentoemäntäkoulutukseen tuntui siltä, että nämä kaikki olisivat suorastaan täydellinen kombinaatio. Koko palettihan meni tietysti aivan sekaisin ja suunnitelmat hetkeksi karille, ehkä juuri tästä syystä otinkin kevään tapahtumat erityisen raskaasti ammatillisessa mielessä. Viime aikoina olen kuitenkin ollut iloinen päästessäni vihdoinkin taas enemmän myös näiden aiheiden pariin, joita jo alkuvuodesta paljon suunnittelin. Ja nyt tuntuu siltä, että juuri yliopisto-opiskelut ovat täydellinen sivuhaaste tässä muun ohella. Kesän jälkeen olen saanut valtavasti intoa esimerkiksi kässähommiin, tulevien mallistojen ja ohjeiden suunnitteluun, yleisesti verkkokauppa-alustan opetteluun ja sisällöntuottamiseen. Alkuvuodestahan asetin itselleni ammatillisia tavoitteita, joihin lukeutui opetella säännöllisesti uutta jostain tietystä osa-alueesta. No, nykyään tiedän valtavasti enemmän verkkokaupan toiminnasta, analytiikasta, kehittämisestä ja sisällöntuotannosta kuin vaikkapa vielä 3 kuukautta sitten. Olen myös ollut iloinen siitä, kuinka kivasti noiden ohjeiden kanssa on lähtenyt homma rullaamaan! Selkeästi ollaan siis semmoisen aiheen äärellä, jolle on paljon kysyntää. Kunhan tilausjonoa saa purettua niin keskityn taas uusien ohjeiden työstämiseen 🙂

Se onkin sitten taas se jutun juju: Tehdä kivoja juttuja, joista saa fiiliksen siitä, että olet oikean asian äärellä ja hyvällä lykyllä myös muille hyvää mieltä tekemistäsi asioista. Itselleni parhaaksi kokonaisuudeksi on muodostunut yhdistelmä täysin toisistaan erilaisia projekteja, itsensä haastaminen ja juuri se, että sinulla on itselläsi mahdollisuus viedä hommia haluamaasi suuntaan. Mietin kässäjutun kehittämistäkin jo toista vuotta ja nyt sitten ihmettelenkin, että miksen tehnyt sitä jo aikaisemmin? Ehkäpä vuosi 2020 oli (toki kaikessa kaameudessaan) juurikin sopiva etappi pohtia kaiken muun ohella esimerkiksi tätä omaa yritystoimintaa ja sen tulevaisuutta. Ideoida uusia juttuja ja jalostaa ideat käytäntöön. Juuri nyt tuntuu niin hassulta, että vielä alle puoli vuotta takaperin olin koronan vuoksi niin lannistunut kaikesta, tulevasta ja ennen kaikkea omasta yritystoiminnastani, että olin lähellä heittää hommat lopullisesti sikseen. Sitten pidinkin jonkun sortin oman ideapajan, luin sivussa ahkerasti pääsykokeisiin, pohdin uusia ideoita ja suunnitelmia tulevaan. Ja sen tuloksena olemmekin tässä.

Opetus? Vaikka välillä tulisikin niitä rajujakin alamäkiä, älä anna periksi! Luota visioosi, ota hetki pohtiaksesi kokonaistilannetta, mieti mitä uutta voisit antaa toiminnallesi? Mikä toimii ja mikä ei? Voisitko kokeilla jotain aivan uutta? Mikä on varasuunnitelmasi? Omalla kohdallani se oli opiskelupaikka, toinen taas palkkatöihin palaaminen. Vaikka luovuin varsinaisista viisivuotissuunnitelmista jo aikapäiviä sitten, olen tänä vuonna osittain joutunut palaamaan aiheen pariin, vaikkakin enemmän ehkä semmoisen ”yksivuotissuunnitelman” muodossa.

Tulipas sekalaisesti tämmöinen randompläjäys siitä, mitä mielessä on pyörinyt! Ehkä joku teistä samaistuu fiiliksiin 🙂

 

Kumpaa tyyppiä te olette ammatillisesti? ✨

 

Mielummin yhteen kokonaisuuteen keskittyviä vai niitä, jotka mielellään tekevät useita toisistaan erilaisia juttuja?

 

 Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Historian havinaa ja heinäkuun asukuvia 2009-2020

Keksin tässä yksi päivä, että voisi olla hauska ajatus tehdä jonkinlainen asukuvakooste menneiltä vuosilta ja hoksasin, etten ole aikaisemmin tainnut moista edes tehdä! Ainakaan tämmöistä kattavaa pläjäystä yli kymmenen (!!) vuoden ajalta. Siis kymmenen! Tuntuu käsittämättömältä, että näissä blogini arkistoissa on jos mimmoista tarinaa ja kuvaa jo yli 11 vuoden ajalta. Ei ehkä yllätä, että uppouduin samalla varmaan yli tunniksi lukemaan vanhoja postauksia. Välillä nauratti ja sitten taas iski ajoittain semmoinen nolotus, että mitä hittoa olen ajatellut. Niinkun oikeasti. Haha!

Sitten niihin asukuviin ja aloitetaan uusimmista 🌸

 

Heinäkuu 2020:

Helmikuun jälkeen ei ole oikein asukuvia tullut otettua, enkä nyt tiedä onko tämä virallisesti edes semmoinen? No ainakin lähimpänä asukuvaa heinäkuun (ja ööh, koko kevään ja kesän) aikana.

heinäkuu 2019:

Tästä asusta tykkäsin itse hurjasti! Hittolainen, täytyykin kaivaa käyttöön nuo second handinä ostamani R/H:n huitulahousut. Jospa nyt lähiviikkoina saisi skarpattua tämän pukeutumisen kanssa taas 🙂 Tuo ystävämme Tiinan Asuyama-merkin musta paita on oikeasti viimeisen kolmen vuoden aikana eniten käyttämäni paita!! Olen käyttänyt paidan kirjaimellisesti puhki ja olin ikionnellinen kun hän joskus löysi minulle jostain varastojen uumenista vielä yhden kappaleen tuota, jonka tottakai ostin. Lempparipaita edelleen!

Tässä asussa nyt ei ole mitään ihmeellistä sinänsä. Lemppariasuni on pukeutua farkkuihin, collaripaitaan ja tennareihin 😀 Näköjään tässäkin R/H-edustus, hah!

Heinäkuu 2018:

Mitäpä väriä nyt rakastaisin vaatetuksessa enemmän, kuin mustaa? (En mitään :D)

Tämä asu oli jostain syystä heinäkuun asuista epäsuosikki ja valitsin jostain syystä juuri siksi (ja koska fliparit jalassa!). Nuo Tiger of Swedenin farkut ovat vanhimmat vaatekaapistani löytyvät farkut, vuodelta 2007! Ovat tosin kiristelleet vähän jo vuosia ja malli on ehkä nykyaikaan aavistuksen liian low-waist, mutta en vain raaski luopua. Tuunasin näitä joskus muutama vuosi takaperin leikkaamalla lahkeet nilkkamittaisiksi. Tuon about vuonna 2011 ostamani topin taas kaivoin jostain vaatearkistosta, jonne se myös tämän jälkeen meni takaisin. Tai ehkä jopa viime kesän kirpparikuormaan.

Heinäkuu 2017:

Heinäkuulta 2017 en itseasiassa löytänyt ainuttakaan asukuvaa, mutta elokuun alun kuva saa kelvata! Olimme tässä toisella reissullamme Ranskan Biarritzissä ja kuvassa haaveilen ehkäpä Biarritziin muutosta..

Heinäkuu 2016:

Myöskään heinäkuulta 2016 ei löytynyt ainuttakaan kunnollista kuvaa, mutta tämmöinen epämääräinen snapchat-viritys saa kelvata. Miten ollakaan, tässäkin olen Biarritzissä ja vielä samat sandaalitkin jalassa! Lähdimme reissuun ensimmäiselle matkalle ulkomaille perheenä poikamme täyttäessä reissussa 2kk 🙂 Tuo laukku on myös edelleen lähes päivittäisessä käytössä!

Heinäkuu 2015:

Tämä oli aikakautta kun en pariin vuoteen harrastanut juurikaan asukuvia. Jostain syystä semmoinen kuitenkin löytyi heinäkuun arkistoista, meidän Käpylän kodin kotipihassa kuvattuna, heh! Tässäkin on olalla tuo edellisen kuvan vakkarilaukku. Hypistelin tuota collegemekkoa juuri viikonloppuna ja mietin, että heitänkö kirppiskassiin, mutten edelleenkään näiden vuosien jälkeen raaskinut.

Kesä 2014:

Oltiin tässä jollain ihme kesäpäivän haahuilureissulla Kalliossa ja bongasin tuon ihme rinkulan. Jonka sitten myöhemmin yhdistin Lars Keplerin Nukkumatti-kirjan kanteen ja mietin, että WTF. Voi myös olla, että olin jo lukenut kirjan, mutta kuvan ottovaiheessa en yhtäläisyyttä kuitenkaan hoksannut. Tuo mekko muuten lähti juuri kirppikselle ja nyt jäin vähän miettimään, että olisiko sittenkin pitänyt säästää 😀

Heinäkuu 2013:

Tyylikästä pankkineidin asua ja sitä rataa. LV-huivi ja Miu Miu:n laukku ajan hengessä. Apua! Tuntuu niin oudolta, että pukeutuin joskus aina näin! Huhheijaa, voisi ehkä taas yrittää skarpata työpukeutumisessa 🙂 (Tosin ilman LV-huiveja, haha!) Tuo laukku on tosin ihan lemppareitani ikinä ja käytän sitä satunnaisesti edelleen, vaikka kovin kulunut onkin.

Heinäkuu 2012:

Oli pakko valita useampi, koska jostain syystä tykkäsin osasta näistä vieläkin! Tuo kukonaskel-kuvioinen hame tuli itseasiassa (tämäkin)  juuri tällä viikolla vastaan kun kaivelin kaapista myytävää kirppikselle ja mietin ehkä kymmenennen kerran, että raaskinko laittaa sen myyntiin. No, vuosien jahkailun jälkeen en edelleenkään raaskinut! Miksi mulla on kaikkien vaatteiden kohdalla tämä sama? 😀

Noi kengät oli kivat! Jossen aivan väärin muista, niin taisin viedä juuri kuormassa Reloveen (jossa minulla alkaa siis 14 päivän myyntijakso 28.7, mainitsen nyt jotenkin joka välissä tästä kirppiskuormasta! Tuotteet hinnoitellaan puolestani, koska halusin vain kaikesta helpolla eroon, niin en osaa sanoa hinnoittelusta) ja nyt harmittaa. Tuo hame löytyy edelleen, ellen nyt sitten sattunut viskaamaan samaiseen kirppiskuormaan.

(Myös tuota hametta mallailin kirppiskassiin, mutten raaskinut, mikä nyt ei varmasti tässä vaiheessa postausta yllätä :D)

 

Aikakausi, jolloin omistin varmaan jotain parikymmentä paria ballerinoja.. Tuo laukku on mulla edelleen vakkari-reissulaukkuna!

Heinäkuu 2011:

Hahah! Tässä olen lähdössä synttäridinnerille (Jyväskylän Toreroon, RIP :D) ja huhhei tuota aikakautta kun pitsipaidat oli coolein juttu ikinä. Nuo ballerinat ostin Tallinnasta silloin kun kaikki kävivät siellä (lähinnä shoppailemassa), eli juurikin joskus 2010-2011 hujakoilla. Ja ei, en ole säilyttänyt niitä, enkä myöskään pitsipaitaa. Jos ollaan aivan rehellisiä, niin nuo farkkushortsit löytyvät vielä kaapista 😀

Tämän kuvan alla oli kuvateksti mun vuoden 2011 synttäridinneriltä:

”Ihan ähkynä megamättöjen jälkeen.. Astuttiin ravintolasta kadulle ja ulkona oli näköjään meneillään joku vuosisadan ukkosmyrsky ja jotenkin päästiin kuikkelehtimaan ensin Jyväskeskukseen ja siitä Forumiin hetkeksi kuivattelemaan, kunnes sade hetkeksi lakkasi. Siis oon koko kesän kyttäillyt eri sivustojen sadetutkia ja voin kertoa, että tähän asti jokaikinen niistä on ollut ihan täyttä huuhaata, todennäköisesti jonkun puhelinennustajan laatimia. En ees enää oo pysynyt laskuissa, kuinka monesti oon odottamalla odottanut niitä huiseja (jännittäviä) ukkosmyrskyjä, joita ei sitten kuitenkaan ikinä ole tullutkaan kovista lupaksista huolimatta.. Tällä kertaa sadekartta ihme ja kumma kyllä näytti oikein, oli vaan ensimmäinen kerta tänä kesänä, kun satuin olemaan ulkona myrskyn tullen. Ei ehkä yhtä kivaa, kun ukkosmyrinän ja sateen kuunteleminen kotoa peiton alta..”

HAHA!

Nostalgian vuoksi vielä tämä (sen rankkasateen jäljiltä), koska jyväskyläläiset pyöräilee ihan kaikkialle. Tai ainakin minä tein niin, aina. Tuon jälkeen mulla ei ollutkaan pyörää kuin vasta tänä kesänä 😀

Heinäkuu 2010:

Webbikamerakuvat oli näköjään erityisesti vuoden 2010 THE juttu. Ja tuo hame!! Rakastin sitä! Tai siis rakastan edelleen, muttei harmikseni enää oikein mahdu päälle. Mietin viikonloppuna senkin kirppiskohtaloa, mutten raaskinut laittaa myyntiin. Ehkä olette jo huomanneet, että minulla on outoja tunnesiteitä eri vaatteisiin ;D

Onkohan varmasti tarpeeksi asusteita? 😀

Ja yökkäriasua, haha! Toi on mun äidin vanha Philadelphia Eaglesin pelipaita ja mulla on toi edelleen. Ehkä rumin vaate, jonka omistan 😀

Heinäkuu 2009:

Voiei, haha! No mutta tämä on ehkä parhaimmasta päästä. Hitto kun tuli ikävä noita leopardi-baltsuja. Käyttäisin niitä aivan varmasti jos vielä olisi tallella, muistaakseni hajosivat kovassa käytössä 😀

Ja ne samaiset Tiger of Swedenin farkut kuin ekoissa kuvissa! Tuo farkkutakki on aivan järkyttävä! En muistanut sitä ollenkaan ennenkö näin tämän kuvan. En todellakaan muista mistä sen ostin ja MIKSI?! Muistaakseni en kuitenkaan kovin kauaa se päällä kulkenut.

Melkoinen asukuvien pro! Muistaakseni raidotin hiuksia tähän aikaan aina noin 5-6kk välein, tykkään tuosta sävystä! Silti kriiseilin aina hiuksista ja ajattelin, että ne ovat aivan kamalat, mutta nyt kun katson niin ne ovat ihanat! Voisin ottaa tuon tukan milloin tahansa 🙂

Ja loppuun vielä perinteinen webcam-kuva. Olivat pakollisia aikana ennen kännykameroita, haha! Syy miksi tämän valitsin on se, että aloin ihan fiilistellä tuota kukallista tuubimekkoa (Ginasta) ja harmittaa, etten tiedä mihin se on joutunut. Haluan!!

 

Mitäs tykkäsitte vanhoista asuista ja throwback-jutuista? 😀

Onko joku asu lemppari, haha? 🌸

 

Ps. Käykää muuten kurkkimassa mun rekki ensi viikon tiistaista (28.7) alkaen Fredan Relovessa! Paikkani on nr. 24 ja myyn tavaraa 10.8 asti. Myynnissä on paljon vaatteita, kuten farkkuja, takkeja, neuleita ja asusteita. Ainakin yhdet UGGsit, Isabel Marantin nilkkurit, pari Minkoffin laukkua, lompakko ja kaikkea sekalaista. Ostin hinnoittelupalvelun, joten hintaluokista en osaa sanoa 🙂

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

Random-kysymyksiä ja vastauksia x 11

Ennen lomaa haluan keskittyä hieman kevyempiin aiheisiin ja listasinkin taannoin muutamia todella sekalaisia random-kysymyksiä, joihin sitten itse vastailin. Vähän kuin kaverikirja-hengessä, koska semmoiset ovat mielestäni ihan parhaita 🙂

Minkä supervoiman valitsisit?

Haluaisin joko lukea toisten ajatuksia (tai hetkinen, en tiedä haluaisinko sittenkään, hahah :D), osata lentää, hengittää veden alla (ovatko nämä edes supervoimia?), kyetä näkemään kauas menneisyyteen, aikamatkustaa tai omata semmoisen tutkan, jolla voisi ilmiantaa ihmiset valehtelusta ja huijauksista 😀 Hahah. Tai tietysti osata ratkaista kaikki maailmankaikkeuden mysteerit! Tosi vaikea keksiä yhtä, mutta valitsisin ehkä tuon viimeisimmän.

Mitä haluaisit opiskella jos hakisit nyt?

Haluaisin opiskella maantiedettä tai jotain käyttäytymistiedettä. Myös biologia kiinnostaa, mutta en koskaan pitänyt sitä vaihtoehtona lukion jälkeen, koska muistaakseni haussa oli joku matemaattinen kriteeri, eikä aine tosiaan ole valitettavasti vahvuuteni 😀 Jos nyt hakisin opiskelemaan, hakisin varmasti HY:n Ympäristötieteelliseen tai oman alani ylempään AMK:iin.

Missä asuisit jos saisit valita minkä tahansa paikan?

Rannalla tai keskellä metsää esimerkiksi jossain Suomen pohjoisessa kolkassa. Näistä kahdesta ehkäpä mielummin kuitenkin rannalla jossain lämpöisessä, mutta voisin ehdottomasti asua puolet vuodesta rantsussa lämpimässä ja puolet vaikkapa Lapissa keskellä koskematonta luontoa. Unelmani olisi asua omavaraisena Ranskan Polynesian saarella (:D), Uudessa-Seelannissa tai Kaliforniassa pienessä rantakaupungissa. Euroopassa asustaisin kaikkein mieluiten Ranskan Biarritzissä.

Jos saisit kysyä kysymyksiä ihmisiltä, jotka tietävät maailman suurimmat salaisuudet, mitä kysyisit ensimmäiseksi?

Haluaisin tietää, että onko maan ulkopuolista elämää oikeasti havaittu vai ovatko kaikki UFO-havainnot aikojen saatossa keksittyjä tai muita virheellisiä havaintoja. #conspiracyforlife

Jos saisit tietää vastauksen yhteen maailmankaikkeuden mysteeriin, mikä se olisi?

Haluaisin tietää about sata asiaa, kuten mitä galaksimme ulkopuolisessa ”tyhjyydessä” on, loppuuko se koskaan, mihin maailmankaikkeus konkreettisesti laajenee, mitä mustien aukkojen sisällä oikeasti tapahtuu (paitsi siis teoreettisesti singulariteetti ja yleisesti MITÄ se konkreettisesti mahdollisesti on :D), mutta eniten haluaisin tietää, että onko rinnakkaisia maailmankaikkeuksia tai rinnakkaisulottuvuuksia olemassa? Esimerkiksi, että voisiko oman maailmankaikkeuden lomassa olla esimerkiksi viides ulottuvuus, jota emme normaalisti havaitse, mutta joka voisi osittain selittää esimerkiksi monet yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt. Ja tämä ei ole mitään höpönlöpöä, koska monet tiedemiehet ovat esittäneet teorioita multiversumeista ja toisista ulottuvuuksista, mutta niiden todistaminen on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta.

Eniten ahdistaa..?

Se, mihin suuntaan maailma menee, yleisesti maailman pahuus, rahakeskeisyys, arjen kiireys ja suoritusyhteiskunta. Ajatus siitä, että monet suomalaiset (ja ihmiset ympäri maailmaa) elävät vain ja ainoastaan työlleen unohtaen vuosien saatossa edistää asioita, joilla ehkä oikeasti olisi merkitystä. Oikeasti haluaisin kaikkein eniten elää omavaraisena jossain Tyynenmeren saarella ilman stressiä siitä, mitä maailma minulta odottaa ja elää kaikkien huonojen uutisten ulkopuolella.

Kaupunki vai maaseutu?

Olisin ennen sanonut ehdottomasti, että kaupunki, mutta nykyään taas olen ylivoimaisesti maaseudun kannalla. Olen sanonut jo monelle, että voisin muuttaa vaikka heti johonkin tönöön Inarin erämaahan. Katsoin sieltä jo yhtä kesämökkiä, jonka olisin halunnut ostaa nyt heti, haha. Poikkeuksena se, että voisin asua suuren kaupungin lähettyvillä ns. suurkaupunkikeskittymän ulkopuolella. Esimerkkinä nyt vaikkapa Los Angelesissä joku pienempi rantakaupunki-yhteisö.

Lempiruokasi?

Pidän jopa ehkä eniten kaikesta ihan tavallisesta kotiruoasta, kuten vaikkapa makaroonilaatikosta ja lohikeitosta. Mutta ehkäpä italialainen ruoka on genrenä semmoinen, josta pidän eniten. Äh, tai kreikkalainen! Ehkäpä vastaan näin yleisesti, että välimerellinen ruoka.

Lempihedelmä?

Papaija on aivan ykkönen!! Syön matkoilla usein jokaikinen aamu papaijan aamiaiseksi 😀

Mitä piirteitä arvostat eniten toisissa ihmisissä?

Rehellisyyttä, luotettavuutta ja aitoutta. Jos joku pettää luottamukseni tai totean toisen epärehelliseksi, en luultavasti kykene enää koskaan luottamaan tähän. Olen ihmissuhteissa jossain määrin ehkä ehdoton. En koe, että minulla olisi tarvetta haalia ympärille ihmisiä, joiden seurasta tai luonteenpiirteistä en oikeasti välitä tai jotka vievät enemmän energiaa kuin mitä antavat, varsinkin kun viihdyn oikein hyvin myös yksinäni, perheeni tai läheisten ystävieni kanssa. Se, että sovin näkeväni jonkun ihmisen, tarkoittaa usein sitä, että oikeasti todella haluan nähdä tätä, koska en ole tyyppi joka sopisi treffejä ihmisten kanssa vain huvikseen, vaikka noin yleisesti toki muiden seurasta pidänkin. Ennemmin panostan niihin läheisiin ja pitkäaikaisiin ystäviin, jotka ovat olleet lähelläni ”aina” kuin haalisin pintapuolisia kavereita. Ennemmin laatu kuin määrä.

Mitä tapahtuu tänään?

Minulla on viimeinen työpäivä ennen lomaa ja haluaisin käydä syömässä lounasta jossain kivassa paikassa! Illalla olisi tarkoitus viimeistellä pakkaamista.

Kivaa keskiviikkoa! ✨

 

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Lomasuunnitelmia x 10

Ah, minulla alkoi eilen LOMA ja kuinka oudolta tuntuukaan olla pitkästä aikaa kunnolla lomamoodissa! Ihana ajatus lepuutella ja rentoilla seuraavat 2 viikkoa. Meidän joululoman tarkemmat suunnitelmat ovat vielä auki, emmekä ole ottaneet mitään stressiä joulusuunnittelusta muutenkaan. Pidämme edelleen optiona, että saattaisimme lähteä käymään autolla pohjoisessa koko perhe jos sattuisimme saamaan peruutuslistalta mökin äitini lomaosakejuttujen kautta. Ei mitään suuria odotuksia sen suhteen, mutta tuntuuhan joulu täällä harmaudessa kieltämättä hieman ankealta. Varsinkin niiden aikaisempien Lapissa vietettyjen päivien jälkeen, jonka jälkeen olen vain haikaillut takaisin. Ja mitä ihmettä, näin toissapäivänä ulkona kastemadon! Jouduin pimeässä tihrustamaan, että onko se tosiaankin elävä kastemato, mutta mielestäni oli. Että semmoista näin alle viikko ennen joulua 😀

Tässäpä listaa asioista, joita olen suunnitellut tekeväni lomalla:

 

Rentoutua, tottakai! Ei meikkiä, ei hiustenlaittoa tai aikaisia lähtöjä tarhaan yli kahteen viikkoon. Ihanaa! Ajattelin yrittää loman aikana koti-valkaista hampaitani pitkästä aikaa (hyvin tärkeää, haha) ja lotrailla kasvonaamioilla.

Neuloa viime viikolla aloittamaani cropped-merinovillapaita ja saada viimeinkin valmiiksi jämälanka-kaulaliina, jota olen työstänyt jo melkein vuoden. Kaulaliinasta jäljellä enää noin 30cm, joten voiton puolella ollaan. Ohjeita taas tulossa kunhan saan uusia juttuja valmiiksi. Ja pipoihin myös tulossa pientä täydennystä, tällä hetkellä pipoista on jäljellä 1 harmaa.

Pitää jonkin sortin someloma, joka myöskin tulee enemmänkin kuin tarpeeseen. En siis vain sen osalta, etten itse päivittäisi somea, vaan myös niin, että pitäisin myös lomaa muiden sisältöjen skrollaamisesta jomo-mentaliteetilla!

Käydä Heurekan dinonäyttelyssä pojan kanssa. Dinomania ei nimittäin täällä ota laantuakseen. Jossain vaiheessa oli Salama Mc Queen-villitys, sitten Ryhmä-Hau, Oktonautit ja nyt jonkin aikaa on kaikki dinoihin liittyvä ollut aivan ylivoimaisen lempparia. Piirretyistä on YLE Lasten Areenan Dinojuna pyörinyt ihan kohtuullisesti meillä lähiviikkoina. Viime viikolla lainasi pieni kirjastosta dinokirjoja, jotka ovat siis ilostuttaneet nyt aamusta iltaan. Siis jopa niin paljon, että tämä on herännyt aamulla kuudelta mielessään heti ensimmäisenä dinokirja, joka siis luonnollisesti otetaan myös illalla mukaan sänkyyn 😀

Järjestellä kotona juttuja, kuten työstää vihdoin ja viimein tyttönurkkaustani, sekä vaihtaa hieman järjestystä pojan huoneessa. Haluaisin ostaa tälle viimeinkin oman kunnon ”isojen poikien sängyn” ja myydä pois vanhan pinnasängyn, jossa ei tosiaan ole kai ainuttakaan yötä edes nukkunut. Tyttönurkkaukseni suhteen olisi tarkoitus saada vihdoinkin näin about vuoden jahkailun jälkeen hommattua kunnon lipasto, johon saisin jemmaan kaikki käsityöjutut ja muut tavarat.

Löhötä sohvalla ja toivon mukaan löytää joku hyvä yhteinen sarja, jota voisimme Tommin kanssa katsoa maratonina. Viime viikkoina olemme mm. katsoneet 5 kautta Solsidania ja sitä ennen kaikki Downshiftaajien jaksot. Mitähän sitä katsoisi seuraavaksi? Jostain syystä juuri tämmöinen pohjoismainen huumori on iskenyt syksyn mittaan.

Liikkua paljon. Lähiviikkoina ovat treenit jääneet ensin flunssan ja sitten kiireen vuoksi vähemmälle, joka harmittaa. Liikunta on nimittäin viimeinen asia, josta haluaisin arjessa joustaa. Aikomus on ainakin käydä uimassa, lenkillä ja salilla, jos ehdin käydä lataamassa näillä näppäimillä umpeutuvan salikortin jouluksi. Haluaisin myös lomalla käydä pitkästä aikaa bikramissa! Olin itseasiassa varannut eilisillalle itselleni biramjoogan, jonka tosin päädyin perumaan kun olo on vielä ollut hieman räkäinen.

Edetä matkasuunnitelmien kanssa. Tiirailla Tyynenmeren lentoja ja majoituksia, hyvällä lykyllä bongailla jotain tarjouksia, sekä tutkia Airbnb-tarjontaa kesän tyttöjen reissun osalta. Pojan passin uusintaan pitäisi myös vihdoin muistaa varata aika – asia, joka on ollut to do-listallani koko syksyn. Vaikka pientenkin lasten passit ovat voimassa 5 vuotta, pitäisi ne kuulemma uusia heti jos / kun lapsen ulkonäkö muuttuu. Kysyin tätä siis poliisilta sen jälkeen kun meille kerran maailmanympärysmatkalla huomautettiin siitä, ettei vauvana otettu passikuva ehkä ole enää se kaikkein tunnistettavin. Noh, sen jälkeen ei onneksi olla pienelle passia tarvittu, mutta kuulemma on aihetta uusia ennen seuraavaa reissua.

Siivoilla kaappeja. Haluan ensi vuonna ottaa projektiksi käydä kaappi kerrallaan läpi täällä kotona ja pyrkiä karsimaan turhia juttuja pois. Olen miettinyt, että haluaisin jossain vaiheessa alkaa vuokraamaan meidän kotia kun emme ole täällä ja ideaalitilanne olisi, että saisi tiivistettyä kaikki omat tärkeät tavarat vaikka pariin laatikkoon.

Leipoa. Olen jo pitkään halunnut leipoa itse karjalanpiirakoita, koska oikeasti! Mikä on muka parempaa kuin itse tehdyt karjalanpiirakat?! Ehkä parasta maailmassa! Tämä onkin itselläni  yksi tavoite lomalle. En tosin ole vielä kertaakaan tehnyt täysin yksin karjalanpiirakoita, mutta lapsena äidin kanssa monesti. Eihän se nyt kovin vaikeaa voi olla?

Noin yleisesti on tarkoitus viettää paljon aikaa perheen kesken, ilman sen kummempia aikatauluja ja paineita 🙂

Onko siellä muita lomalaisia?

 

Mitä ajattelitte tehdä joulupyhinä? ✨

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Tällä viikolla tapahtunutta x 5

Hello! Mietin ensin, että viettäisin tänään blogivapaata päivää (kuten itseasiassa eilenkin), mutta tässäpä kuitenkin istun kirjoittamassa tekstiä. Tällä viikolla olen tehnyt töissä pidempiä päiviä, alkuviikosta tulin kotiin vasta illalla, jolloin nämä omat jutut ovat poikkeuksellisesti jääneet vähemmälle huomiolle. Eilen oli myös (taas vaihteeksi) olo kuin olisin tulossa kipeäksi, mutta ihme kyllä vointi on tänään parempi ja kurkkukipu poissa. Eilisiltainen perhesauna taisi siis tehokkaasti karkoittaa flunssapöpön. Käyn itse todella harvoin viikolla saunassa, mutta eilen iski fiilis, että nyt todella kaivataan lämpöä ja saunaa. Tällä viikolla on ollut kalenterissa oikeastaan joka päivälle paljon menoja, tehtävää, lääkärikäyntejä ja sun muuta. Jouduin tiukan aikataulun vuoksi jättämään väliin myös ne sijoitusmessut, joille aikaisemmin olin suunnitellut osallistuvani. Odotan innolla huomista vapaapäivää, jonka ajattelin pari työjuttua työstettyäni viettää ihan puhtaasti rentoutuen ja käsitöitä tehden. Näinä parina viime viikkona en yksinkertaisesti ole jaksanut perehtyä blogissa mihinkään kovin syvällisiin ja vakaviin aiheisiin, joten toivottavasti ette pane pahaksenne näitä kevyempiä kuulumispostauksia.

Mitäs muuta tällä viikolla on tapahtunut?

 

Kävimme eilen naperon kanssa neuvolassa ja ottamassa influenssarokotuksen. Mikä helpotus kun pienten lasten rokotteen saa nykyään nenäsuihkeena. Ehdin jo kysyä neuvolan tädiltä, että saisiko aikuistenkin rokotteet nenäsuihkeen muodossa 😀 Selvityslistallani on jo useamman kuukauden ajan ollut omien rokotusteni tilanne, koska muistaakseni niistä tulee näillä näppäimillä 10 vuotta täyteen. Kuulemma rokotusmalli on muuttunut juuri, eikä aikuisia enää tehosterokoteta 10 vuoden välein? Lähinnä siis matkustelun suhteen olen tätä tuumaillut, koska tietysti ulkomailla täytyy eri tavalla varautua jäykkäkouristukseen sun muuhun. Täytyy tänään laittaa terveyskeskukseen viestiä ja selvitellä tätä matkustus-aspektia!

Nauhoitimme eilen aamulla erään työprojektimme ensimmäistä podcast-jaksoa, joka oli ensimmäinen kertani osallisena mihinkään podcast-projektiin. En tosin vieraan, vaan tuotannon muodossa, mutta todella mielenkiintoista jokatapauksessa päästä tekemään aivan uusia juttuja.

Olen koko viikon nukkunut aivan ennätyshuonosti ja herännyt joka yö ainakin tunniksi pyörimään sänkyyn stressaten tyyliin kaikkea. Itse nimenomaan stressaan yöllä asioita, jotka sitten aamulla ovat joko jo unohtuneet tai muuten vain tuntuvat aivan vähäpätöisiltä. (Ainakin seuraavaan yöhön asti..) Ehkäpä ensi viikolla parempi onni yöunien suhteen, uniongelmat ja aamuöiden valvominen ovat nimittäin rasittavuudellaan ihan omaa luokkaansa, mutta silti asioita, jotka ainakin omalla kohdallani kausittain aina astuvat esiin. Asia, jonka lupasin itselleni noin vuosi takaperin oli se, etten enää antaisi stressille arjessa valtaa, mutta silti olen lähiviikkoina huomannut olevani ajoittain todella stressaantunut ja tämä onkin ollut yksi syy siihen, miksi alunperin ajauduin miettimään sen soololomankin mahdollisuutta jouluvapailla. Uskon edelleen vahvasti siihen, että nämä pitkät hämärät ja pilviset jaksot ilman vilahdustakaan auringosta vaikuttavat jotenkin aivojeni sertotoniintuotantoon ja unenlaatuun. Huomaan myös meidän pojan yöunien pidentyneen tässä lähiviikkoina. Tästä tulikin mieleen, että unohdin viime viikonloppuna aivan kokonaan myös sen kirkasvalolampun hankinnan.

Sain eilen sähköpostiini pari viikkoa sitten marraskriisin syövereissä tilaamani astrotulkinnan vuodelle 2020, jonka tietty lukaisin läpi heti sen saatuani. Loppuvuosi 2019 voi olla haastava ja tuulinen, tuleva vuosi taas tuo tulkinnan mukaan erityisesti henkistä kasvua ja kehittymistä, sekä haasteita ja realismia, jotka on osattava kääntää vahvuuksiksi. Ensi vuoden auringonpaluu-kartta on myös lähes identtinen syntymäkarttani kanssa, joka voi tarkoittaa jonkinlaista ”kertauskurssia”. Paria seikkaa jäin tuumailemaan ja täytyy lukea tulkinta läpi vielä toistamiseen ajatuksen kanssa.

Tänään saan vihdoinkin käydä haettua läppärini sieltä huollosta! Lainakoneella työskentely on tällä viikolla tuonut pieniä haasteita työskentelyyn, enkä ole esimerkiksi saanut siirrettyä mitään kuvia koneelle, joten olen niin iloinen saadessani oman koneen taas takaisin 🙂 Jospa nämä tekniset haasteeni olisivat nyt hetkeksi tässä.

 

Elän kokoajan perjantaissa, vaikka on vasta torstai ja olin jo melkein toivottamassa teille viikonloppuja, heh. Palataan!

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.